Aasi

Hop hop! Järjestäytykää, pudottakaa aseet. Herätkää!

Kukaan ei ole miltä näyttää! Piiskaa. Näyttäkää ranteet!

Älkää tähdätkö sydämeen! Nuolkaa tietä!

Punaista.. höyryä.. pimenevä…

Olimme murheisia ja jähmeinä karsinassa,

koska mikään teos ei enää saanut meitä tuntemaan.

Turtuminen suretti. Paetkaa!

Siksi me ajauduimme äärimmäisiin juttuihin.

Kunnes tämä yksi, jousien saattelema, absurdi..

omituinen sirkusaasi... sai silmämme repeämään.

Itkumme valui kuin vessan hajulukko valuu.

Löysimme vihdoin oman eläimen, sellaisen,

joka pääsi puutuneen ihomme alle.

silkkiturpainen viaton aasi... rähmää silmäkuulissa.

Elvyimme ja juoksimme takaisin niittyyn! Iii-AAAA!

Kiitos kiitos kiitos, tästä laukan ja ruoskan

loikkivasta rytmistä.

(E.T. Diiva räjähtää nurmikoksi, 2024)