Rooliasuja sovitukseen
1
Pattyn hajamielisyys tekee siitä voittamattoman. Se on vikkelä, pörröinen ja
tähtiainesta. Se veistää pahkoista hulppeita palloja ja lasipuhaltaa riippuvia
vesikannuja. Sen karvasilmät tanssii ja hajamielinen suu hyräilee aina jotain
noloa biisiä. Käymme apteekissa tiistaisin, yhdessä olemme turvassa. Se on
tuore kuin vastapoksahtanut kastanja ja kun se nauraa, koko talo täyttyy
makeisista. Sillä on yllään kirjava poolo, rönttäpaita ja mustat höllähousut joita
saa aina lainata. Niin eikai sillä oo väliä, uskottavuus on sitä ettei ole
uskottavuutta se sanoo ja kompastuu kynnykseltä syliini.
2
Riccillä on valtava renessanssiläävä jossa poltetaan ruohoa ja pelataan asepelejä
valkokankaalta. Siellä on kattoon asti kurkottava vehka ja rapeita patjoja joihin
voi kapsahtaa. Vanha Ricci kokkaa ruokaa jossa on viiniä. Sen tatuoidut viikset
sutii musiikkiin. Sillä on päässään portobello-fedora jossa on paksu kaulanyöri.
Sen rubiini ylähuuli puhuu näännyttävän kylmiä tarinoita. Alahuuli vapisee
surua, joka saa rinnassa jysähtämään. Se repii itsestään paloja kuin höyrytetyn
artisokan vihreitä siipiä. Kello on kolme aamulla. Kutsun paikkaa Hotel
Californiaksi, koska kun on siellä ei todellakaan ole täällä.
3
Dramaattinen Arma – pää pilvissä, sielu tulessa ja kädet sorvissa. Se on
iloisenkuriton kampaaja ja kun sen kanssa ideoi niin koko kartta alkaa tanssia.
Sen kristallisilmät valaisee marraksen kun tarvotaan kohti vaisuja juhlia (tai
Arma oikeastaan leijuu aina vähän maan pinnan ylä- puolella) ja kun ovet
aukenee, ihmiset käännähtää. Emme mahdu sisälle. Kunhan se ei pahene, se ei
haittaa minua. Arma mököttää, hersyy – on kaikin puolin toiselta planeetalta.
Ilman sitä koko maa olisi hiljaa. Sillä on hattu ja hiukset, molemmat suippojen
korvien takana, kiiltoa poskissa ja verille purrut huulet – hermostuttavan luja
ote ja se hymyilee kaikille, niin hyviksille kuin pahiksillekin.
4
Mikä sinusta tuli isona? Mihin muutit?
Tatuoidut huulten rajat, Rauni, hiukset kuivaa ruohoa.
Sinä katosit hautausmaalta jonnekin, silmät mustaa ruotoa. Jos luet tämän
ilmoitathan, minä murheissani kirjoitan täällä ilman sinua.
(E.T. Diiva räjähtää nurmikoksi, 2024)