Villanelle


Aamuyön laidoilla oli haaveita ja siellä minä kävelin.

Kapea katu oli liila ja varhaislinnut kurnutti.

Olin menossa katsomaan auringonnousua kun äkkiä!

Joku kouraisi persettäni! Havahduin heti ja hyökkäsin.

Hampaissani tihkui adrenaliini. 

Lauloin suustani botuliinia ja kynsistäni partateriä, 

niin seksisti halkesi kivikatuun.

Kiilukielestä tuli paksua mätää ja karseita lauseita,

sen sisäelimet purskahtivat itkuun.

Vesisilmät vapisivat, lopulta muuttuivat.

Katu laajeni ja valo paljasti rakenteet.

Samalla aamu nousi ja nousi! 

Juoksin loppumatkan että ehtisin!


E.T.